Hypnoosilla kiloja vastaan

Tapasin uimahallissa rouvan, jonka kanssa olen jo monta vuotta polkenut vettä läskiä vastaan.
Nyt tämä henkilö oli kuitenkin niin hoikassa kunnossa etten meinannut tunnistaa.. Ihan uskomatonta. 45kg painon pudotusta.
Olin tottakai tohkeissani siitä että joku on sanut painoaan noin hienosti alas, ja halusin tietää mitä ihmettä hän on tehnyt jotta on laihtunut.
HYPNOOSI! Siinä kuulemma hänen ratkaisunsa tähän ongelmaan.
Hän oli käynyt Heljä Suuronen-Geib nimisellä rouvalla hypnoosissa. Suuronen-Geib on Painon hallintaan erikoistunut hypnoterapeutti, ja kirjottanut aiheesta useita kirjoja. Suuronen-Geibin suosittelema ruokavalio on kivikautinen ruokavalio , nykyaikaistettuna. Se kuulosti lukemani perusteella järkevältä.
Avomieheni urahti paleo dieettiin jo viime kuussa.. joten näytän seuraavan perässä. Nauroin koko luolamies dieetille, mutta pilkka kalahtikin omaan nilkkaan, kun huomasine että se mitä etsin onkin lähellä.
Siispä soitin Heljälle. Hän kuulosti ihanan lämpimältä ihmiseltä. Tunsin heti että voin luottaa häneen, ja puhuin hyvin avoimesti hänelle syistä joiden uskon vaikuttavan painoni pudotukseen, ja sen epäonnistumiseen, sekä ikuiseen liikakilojen karttumiseen.
Varasin häneltä ajan hypnoosiin. Menen enimäistä kertaa tulevan viikon keskiviikkona, ja toisen kerran jo seuraavana päivänä.
Mielikuvia täytyy voimistaa, sen uskon, ja teemme minulle nauhan jota voin kuunnella, kun en asuin paikastani juhtuen pysty käymään hänellä sellaisella aikataululla joka olisi asian onnistumisen kannalta parasta.
Nyt toivon todella että tästä alkaa uusi elo. Olen niin kyllästynyt epäonnistuneisiin yrityksiini päästä eroon kiloistani.

Hypnoosiin siis..

Tässä vielä linkki Heljän ajatusmaailmaan. Olen erittäin vaikuttunut.

http://www.hypnopaleolaihdutus.com/kivkk.html

Trallalllaaa..

Kuvassa muuten Yrjönkadun uimahallin allas, kiva tuo kuva, siinä on juuri oikeanlainen tunnelma. (Hesarin jutusta, Yrjönkadun uimahalli 80vuotta)



Ostin Motivukseen superkortin, haluan käyttää aikaani urheiluun, repiastin itseäni myös muutamalla uudella jumppapaidalla jotta on kiva lähteä jumppailemaan.
Miksi kuitenkin tunnen vastenmielisyyttä sitä kohtaan että lähden urheilemaan.
Joo... len mukavuudenhaluinen, mutta kyllä mä olen aina saanut urheilusta hyvän mielen ja olon itselleni ja peruskouluaikaiset horror kokemukset liikuntatuneista ovat muisto vain. Liikunnan opettajan yhdeksän vuoden yrityksestä huolimatta hän ei tyranniallaan saanut liikkumisen kipinä sammumaan. Nyt on siis oltava jokin muu syy.
Huomaan ajattelevani miten kauhealta näytän kun ähisen ja puhisen pace tunnilla. Voi että harmittaa. Monet hyvät laihis yritykset ovat kaatuneet johonkin ihan typerään, kuten vaikka viikonloppuun avomieheni vanhemmilla, jossa en vain pysty noudattamaan omia syömisiäni.. tai omaan lepsuiluuni, tai lomamatkaan, tai illanviettoon, tai.. syitä löytyy aina. Tarvitsen varmaan lobotomian jotta himo hyvään ruokaan sammuisi.
Onneksi sentään rakastamani Yrjönkadun uimahalli on auennut. Sinne tänään. Tulee parempi fiilis, ja saan ladun auki. Jospa muukin urheilu alkaisi maittamaan.
Yksi suurimpia syitä ruokavalion järkevään noudattamiseen tai sen epäonnistmiseen siis on usein stressi. Lohduttaudun ruoalla, palkitsen itseäni ruoalla.. ja eipä muuta tarvitsekaan. Kun pakkaan muuttotavaroitamme , tunnen melkoisen suurta stressiä muuttuvasta elämäntilantesta, ja tuntuu vaikealta pysyä päätöksessään. Minulle laihduttaminen on yhtä työlästä kuin jonkin uuden asian oppiminen, siihen täytyy keskittyä, ja asialle täytyy antaa aikaa. Jos aika ei syystä tai toisesta ole, palaan ohimennen syötyihin voileipiin, ja matalahiilihydraattinen ruokavalioni on mennyttä.

Tilaukseen: Lobotomia ruoan himon poistamiseksi kiitos :(

Mun on pakko löytää uudelleen sellainen hyvä filis ja tekemisen meininki laihdutukseen.

Epätoivon partaalla

Kokkailin eilen... Omena pannukakkua. Miksi oi miksi en vaan voinut laittaa munakasta ja juoda vettä.
Paino sahaa edestakaisin eikä mun laihdutuksesta meinaa tulla mitään.
Alkaa tuo kavitaatio todella houkuttaa. Jos pitäisinkin sellaisen ihan mahdottoman tiukan dieetin, ja vetäisin kavitaatiota pari kertaa viikossa eri kohtiin, n 4päivän välein. Tässähän ehtis vaikka mitä. Sulattaisin läskiä eritoten vatsasta, ja vyötäröltä, ja haluaisin myös käsittelyn mun alleihin. Jos samaan aikaan kävisi vesijuoksemassa jokatoinen päivä 45min luulisi tulevan tuloksia melkoista tahtia.

Alkaa tuntua siltä että mä vaan psyykkaan itseäni ja todelliset teot meinaa jäädä.
Kurjuuden kurjuus. Miksi tämä laihduttamine on niin vaikeaa joillekkin. Ei paljon naurata.