
perjantai 07.05.2010
paino 110.5kg lähtöpainosta -4.3kg (3.7%)
Voi että tuo Geri näyttää niin upealta!!
Juurä tällaiselta haluan loppukesästä 2010 näyttää!!
Jeee!!! Viides päivä, ja USKOMATONTA; mä olen pysynyt dieetissäni.
Olen kaiketi kokenut oman alennuspointtini niin täysin vappuna että paluuta vanhaan (toivottavasti) ei enää ole.
Olisi melkein helpompaa olla riippuvainen vaikka alkoholista (tyhmästi asnottu, mutta en keksinyt muutakaan vertauskuvaa) Sillä alkoholisti selviää hengissä ilman pisaraakaan alkoholia.
Ruokariippuvaisen on pakko syödä hiukan, ja mulle se on tosi vaikeaa kun olen muutenkin niin on/off ihminen.
Joko syön , tai sitten en, ja jos syön niin syön kunnolla.
Jos voisi olla syömättä kokonaan, dieettini onnistuisivat varmasti hienosti. Mun on vaikeaa olla kohtuullinen.. se on nähty jo monessa asiassa.. Jossain vaiheessa elämääni vietin muutaman vuoden urheillen joka päivä tuntitolkulla. Ei ihan viisasta, mutta siinä vaiheessa sattui olemaan aikaa.. Olin Au Pairina, ja jumppasin sisällä talossa niin paljon kuin ehdin, ja juoksin koiran kanssa, fillaroin vuoristossa, ja patikoin viikonloput vuorenrinteillä.
Sanomattakin aika selvää että olin rautaisessa kunnossa, ja todella hoikka. Sitten kun se loppui, se loppui kuin seinään.
Jotta omia pohdintoja tässä pyörittelen nyt julkisesti, jos näistä joku apua saa, tai ahaa elämyksiä.
Olen yrittänyt pohtia sitä, miksi minä syön.
Yleensä jos olen oikein onnellinen ja kiireinen, alan tehdä paljon asioita. Tarvitsen sellaista liikkeellä pitävää voimaa, ja jos mulla on liikaa vapaa aikaa lössähdän ihan täysin. Huomaan etten saa oikein mistään kiinni, ja urveloin vain peiton alla kirjan kanssa, tai istun läppärillä. Ei kovin tervettä. Ongelma on myös se että mä tykkään laittaa ruokaa. Dietatessa pitää kytkeä kulinaristi pois päältä, ja ajatella ruokaa ikään kuin lääkkeenä : tätä minun kroppani nyt tarvitsee selviytyäkseen taistelusta läskiä vastaan.
Samalla hoidan korvienväliäni, jotta homma onnistuisi paremmin. Mä uskon vakaasti että syömishäiriöinen on aina syömishäiriöinen. Mulle on jo niin nuorena tullut väärä kuva ruoasta, ja sen kanssa elelemisestä että sitä on vaikea korjata ilman kovaa itsekuria, ja järjestelmällisyyttä. Asian käsittelyyn on myös oltava aikaa.
Teen tällä hetkellä todella vähän töitä. Ensin stressasin sitäkin, mutta nyt olen päättänyt antaa sen itselleni, että keskityn tähän dieettiin, jotta saan homman alkuun. Koskaan ei täyttä työpäivää tehdessä olisi vastaava onnistunut. Pitää alkaa tekemään aamutoimia, Olin jo koiran kanssa puolentoistatunnin ulkoilulla, nyt kupillinen kahvia, suihkuun, ja kirjastoon nuotteja tonkimaan! Mulla on kiva projekti tulossa!
klo. 19.28
WHUHUUUUUUU JUHUUUUU!!!!
Mä olen laihtunut maanantaista perjantaihin välisenä aikana 4.3kg!
Lalalalalalala Voisko ihanammin viikonloppu alkaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti